Kummitustarinan tarjoillut Sydäntorni

Jennifer Egan: Sydäntorni
Alkuteos: The Keep, 2006
Suomentanut: Heikki Karjalainen
Kustantaja: Tammi, 2013
Sivuja: 346
Goodreads-tähdet: ★★★ liked it

Juuri näin mato pääsi sisään. Jos antoi tällaisille ajatuksille vallan, mato kiemurteli sisään ja alkoi kalvaa ja lopetti vasta kun mitään ei ollut enää jäljellä. Jos itse näki itsensä heikkona ja voimattomana, oli vain ajan kysymys milloin kaikki muutkin ajattelisivat samoin. Danny oli nähnyt, miten se tapahtui. Mato nakersi itsetuntoa samaan tapaan kuin aika oli nakertanut tätä linnaa: romahduttanut katot, murtautunut seinien läpi, kaivautunut lattialautojen alle niin että jopa täydellisesti restauroitu käytävä lakattuine ovineen ja seinille ripustettuine tekokynttilöineen oli pelkkä kuori, jonka alapuolisissa kerroksissa kuhisi tuhatmäärin ötököitä.

Hei! Jennifer Eganin Aika suuri hämäys on ollut haaveissa lukea jo pitkään. Törmättyäni postauksiin kirjailijan vasta suomennetusta Sydäntorni-romaanista (mm. täällä jossa kirjaa kuvailtiin ovelaksi, täällä jossa kirjasta nautittiin kovasti, täällä jossa kirja oli pettymys ja täällä jossa kirjaa suorastaan ahmittiin) päätinkin aloittaa Eganiin tutustumisen siitä.

Sydäntorni koostuu kahdesta päällekkäisestä tarinasta. Murhasta istuva Ray päättää osallistua vankilan kirjoituskurssille, jota vetävä Holly herättää Rayn mielenkiinnon. Hollya miellyttääkseen Ray alkaa kirjoittaa tarinaa Dannysta, Howardista, Mickistä ja vanhasta linnasta, jota miehet restauroivat. Dannyn ja Howardin lapsuudessa on tapahtuma, josta Danny kantaa hirveää syyllisyyttä. Howard näyttää menneisyydestä huolimatta menestyneen loistavasti ja ostaneen jopa vanhan linnan Euroopasta. Dannyn elämä on puolestaan syöksykierteessä ja hän päättää epäilyksistään ja syyllisyyden tunteistaan huolimatta hyväksyä Howardin kutsun tulla auttamaan linnan kunnostamisessa. Vankilassa kirjoittavan Rayn tarina alkaa saada pikku hiljaa synkkiä piirteitä Dannyn syyllisyyden kasvaessa ja paranoian Howardia kohtaan vahvistuessa. Danny on varma että Howard on kutsunut hänet pelkästään kostaakseen menneisyyden tapahtumat. Klaustrofobisen painostavaa tunnelmaa lisäävät linnan Sydäntornissa asustava pelottava vanha paronitar, linnan historiassa tapahtunut onnettomuus ja paikassa ilmenevät yliluonnollisuudet. Myös Howardin ja Mickin psyyke alkaa rapista linnan muusta maailmasta eristäytyneessä tunnelmassa. Onko tarina vain Rayn mielikuvitusta vai totta? Onko Ray joku tarinan miehistä ja miksi hän istuu linnassa murhasta? Kuka oikeastaan kertoo tarinaa?

Sydäntorni tarjoili sykähdyttävän kummitustarinan, jota luin loppua kohden silmät ammollaan. Kirjan teemat kuten syyllisyys olisi voinut kantaa kirjaa korkeammallekin kuin pelkäksi jännittäväksi tarinaksi. Sellaiseksi se minulle kuitenkin valitettavasti jäi. Lopussa äänessä on kirjoituskurssia vetänyt Holly ja hänen näkemyksensä tapahtumista. Kirjan loppupuolella tuntuukin kuin alkaisi lisäksi ihan uusi kirja. Jäi tunne, että Eganilla on ollut käsissään monta mielenkiintoista lankaa, mutta lopuksi langat karkaavat käsistä. Jokin kirjan yhteen kasannut idea jäi mielestäni puuttumaan.