tiistai 23. toukokuuta 2017

Kolme kielellisesti upeaa kirjaa ja arvonta






Surulintu (Like 2017)
Tuuli Salminen
263 sivua

Olen kulkenut öisin ympyrän jos toisenkin. Unettomat miehet saattavat käydä runollisiksi, ajatella, että uni ei tule, koska unet ovat kadotettuja päiviä, niitä joina miehellä oli vielä mahdollisuus valita toisin. Unet ovat kaukaisia valoja, toiveita siitä, että tulisi jotain, mikä purkaisi valheen, räjäyttäisi pöydän puhtaaksi ilman että kukaan siitä kärsisi.

Tuuli Salmisen esikoisteos Surulintu istui hyvin Helmet-lukuhaasteen kohtaan 26. Sukutarina. Romaani kertoo fiktiivisen kirjailijan Jaakob Karan lähestyvästä kuolemasta ja tilanteen myötä purkautuvista sukusalaisuuksista. Jaakobin puolisolla Ellenillä on taakkanaan lapsuudessa koettu tragedia. Jaakob puolestaan piilottelee työhuoneensa laatikoissa tiukalle kerälle kääriytynyttä valhetta. 

Tunnelmaltaan romaani on viipyilevä. Teoksen rauhallinen poljento vaatii lukijalta keskittymistä. Vauhti kuitenkin kiihtyy loppua kohden ja romaani ehtii kerätä itseensä melkein saippuasarjamaisia piirteitä. Kieleltään Surulintu on vaikuttava. Romaanin loputtua toivoo, että edes osa kielen kauneudesta jäisi elämään lukijan mieleen. 

ARVONTA SUORITETTU. Surulinnun nappasi arvontaan Facebookin puolella osallistunut Maaria R., onnea! Postilaatikkooni kolahti kustantamosta kipale romaanista (lainasin lukemani kirjastosta). Osallistu Surulinnun arvontaan ilmoittamalla osallistumisesta kommenttiboksissa tai tykkäämällä postauksesta blogin Facebook-sivulla. Suoritan arvonnan lauantaina 27.5. klo 18.



Tyhjien sielujen saari (Like 2005)
Hanna Hauru
112 sivua

Tuntuu kummalliselta, että aina iloitsemme kevään tulosta. Kuitenkin se on vain nuorikko, jonka talvi raiskaa. Kesä olettaa, että kevät tappaa talven hänen tulonsa tieltä. 
Tämä kevät on raaka, koska se tappaa myös minut. 

Hanna Haurun pienoisromaanin Tyhjien sielujen saari asetin lukuhaasteen kohtaan 1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis. Teoksen kieli jatkaa samalla kauniilla, jopa runollisella, soinnilla kirjan raapivan julmasta aiheesta huolimatta.

Romaanissa spitaaliin sairastunut nuori nainen lähetetään suljetulle saarelle mieleltään sairastuneiden joukkoon. Hänet on erotettu vastasyntyneestä lapsestaan eikä edessä ole kuin lähestyvän kuoleman odottelu. Saaren pysähtyneessä tilassa luonnon vaihtelu vuodenaikojen mukaan korostuu. Sitä mukaa kun muu maailma ympärillä sumentuu, tarkentuu katse lähelle. Haurun tarina on rosoisen viiltävä.



Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016)
Jukka Viikilä
215 sivua

Uskon sitä vastoin että helpoin tapa välttää elämän tuska on keskittyä työhönsä, tehdä velvollisuutensa. Rahapalkkaa suurempi hyvitys on kohtalonkysymysten väistyminen taka-alalle. Miksi luulette ihmisten heräävän aikaisin ja kiirehtivän virastoon ellei viisautta, aistielämää ja luonnollisuutta karkuun?

Jukka Viikilän Finlandia-palkittu Akvarelleja Engelin kaupungista teki kahden edellä mainitun lailla vaikutuksen kielellään. Punnitut, surumieliset päiväkirjamerkinnät paljastavat menestyneen arkkitehdin julkisivun takaa raskaita menetyksiä kokeneen perheenisän.

Romaanin parasta antia ovat Johan Carl Ludvig Engelin suunnittelemien rakennusten muovautumisen seuraaminen ja kurkistus 1800-luvun pimeään Helsinkiin. Syvällisten merkintöjen välityksellä tutustutaan lisäksi luovaa työtä tekevän ihmisen ajatuksiin ylipäänsä.

Fiktiiviset päiväkirjamerkinnät pysyttelevät kirjan ajan tasaisella, surumielisellä taajuudella. Vuosikymmenet eivät liiemmin eroa sävyltään toisistaan. Jäin kaipaamaan merkinnöiltä enemmän tilaa ihmissuhteiden kuvaamiselle. Minulle entuudestaan tuntematon Engel jäi fiktiivisenäkin hieman etäiseksi hahmoksi. Toisaalta henkilökohtaisen elämän niukkuus välitti viestin Engelin uransa vuoksi tekemistä uhrauksista. Akvarelleja Engelin kaupungista sai huomaamaan, kuinka lähellä menestys ja menetys toisiaan ovatkaan.

Kuittasin Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanilla lukuhaasteen kohdan 9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja. 

10 kommenttia:

  1. Osallistun Surulintu-kirjan arvontaan.

    VastaaPoista
  2. Mukaan arvontaan! Jotain kesälukemista etsiskelen ja Tuuli Salmisen kirja kuulostaa kiinnostavalta. Tuo Akvarelleja Engelin kaupungista mun on myös pitänyt lukea jo aikoja sitten mutta enpä ole tullut lukeneeksi. Nyt keväällä en ole ehtinyt lastenkirjojen lisäksi lukea juuri muuta kuin opiskeluun liittyviä kirjoja. Onneksi sentään sekä lastenkirjat että humanistin opiskelukirjat ovat hyviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut sama juttu lukemisen suhteen (plus pienimuotoinen lukujumi). Onneksi nyt tuntuu valon myötä myös lukuinto heräävän. Tuo Akvarelleja Engelin kaupungista oli yllättävänkin nopealukuinen lyhyiden päiväkirjamerkintöjensä vuoksi (uskaltaa siis suositella laajalla skaalalla, pieni lukujumituskaan ei haitannut) Tervetuloa mukaan arvontaan!

      Poista
  3. Osallistun Akvarellien arvontaan. Olen kyllä postannut siitä jo kahdesti, mutta kirja on hyvä. Olen lukenut kaikki kolme kirjaa ja jokainen on hyvä omassa genressään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti arvon vain tuon kustantamolta putkahtaneen Surulinnun (muita minulla ei olekaan vaan luin kirjaston kipaleita). Pitääpä tulla lueskelemaan mietteitäsi Akvarelleista.

      Poista
  4. Osallistun Surulinnun arvontaan - kaunis kieli kiehtoo aina.
    Tyhjien sielujen saari toi mieleeni Turun saaristossa sijaitsevan Seilin saaren, jonne aikoinaan - eikä edes niin kaukana menneisyydessä - karkotettiin spitaaliset ja mieleltään sairaat - no mieleltään sairas saattoi olla nainen, joka synnytti aviottoman lapsen tai nainen, joka kärsi vaihdevuosista. Saari on vaikuttava vierailukohde vallankin, jos pääsee opastetulle kierrokselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinasinkin mainita Seilin, sillä sinne kuvittelin tapahtumat koko pienoisromaanin läpi. Se on meillä suunnitelmissa vierailla. Hyvä kun vinkkasit tuosta opastushommasta. Täytyy ehdottomasti osallistua sellaiselle, kun saarella vierailemme.

      Tervetuloa mukaan arvontaan!

      Poista
  5. Kävin Seilillä viime kesänä ja vaikutuin. Oppaana toimi nauhoitus, jota kuunnellessa tuntuu kuin olisi elänyt ihan eri ajassa. Vaikuttava paikka ja Nauvon sataman kioskista sai vuokrata niitä nauhoitteita, joissa oli osittain dramatisoituja kohtia. Huh!

    Seili tuli minullekin Haurun kirjan kuvauksestasi mieleen. Osallistuisin Surulinnun arvontaan, sillä sekin kuulostaa hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Nauhoituksen kera saaren kiertäminen kuulostaa kiehtovalta. Katsotaan ehdimmekö jo tulevana kesänä kierrokselle. Tervetuloa mukaan Surulinnun arvontaan! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!